Värtsilän asutus on peräisin 1400-luvulta. Vatjan viidenneksen verokirjassa 1500-luvulla on merkintä Uudessakylässä viidestä ja Värtsilässä viidestä talosta.

Värtsilä oli 1651 muodostetun Tohmajärven pitäjän yksi kylistä ja sen historia on suuressa määrin Tohmajärven pitäjän historiaa aina vuoteen 1920 saakka, jolloin Värtsilän kylä erosi omaksi pitäjäkseen.

Värtsilä on saanut erikoisen voimakkaan teollisuuspitäjän nimen ja maineen. Tämä kehitys lähti liikkeelle pastori Gustaf Löfströmin saatua 12.4.1834 luvan sahalaitoksen rakentamiseen Värtsilään. 

• 1834 Löfström sai luvan sahan rakentamiseen
• 1852 rautatehdas perustettiin Juvanjoen rannalle
• 1865 kirkko rakennettiin ja seurakunnassa oli oma pappi
• 1900 Värtsilän kylässä asukkaita 1 069
• 1909 Värtsilän seurakunta perustettiin
• 1916 Wärtsilä yhtiö rakensi voimalaitoksen Vääräänkoskeen
• 1920 Värtsilän erosi Tohmajärven kunnasta.  
• 1920 Värtsilän kunnassa asukkaita 4 691
• 1921 tehdasalue määrättiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi
• 1921 Niiralaan saha ja mylly
• 1922 perustettiin köyhäinhoitolautakunta
• 1926 asemakaava valmistui
• 1931 kunnalliskoti ja lastenkoti
• 1938 lihantarkastuslaitos
• 1938 yhdeksän koulupiiriä, joissa yht. 14 ylä- ja 10 alakoulunopettajaa.
• 1939 asukkaita 6 500
• 1939 marraskuun viimeisenä päivänä syttyi talvisota joka vaikutti ratkaisevasti Värtsilän kunnan historiaan 

Värtsilän keskustaa 1930-luvulla.  (Kuvan om. Martti Eronen; valok. Värtsilän kuvaamo, J. Ikonen, Värtsilä)

Ab Wärtsilä Oy:n tehdas tuki voimakkaasti kunnan liikuntakasvatusta ja virkistystoimintaa ylläpitämällä mm. urheilukenttää ja lasten leikkipaikkoja. Värtsilässä oma urheiluseura Värtsilän Teräs ja urheilutalo Kisapirtti olivat myös tehtaan aikaansaannoksia .
	Kansakoulu.  (Kuvan om. Lauri Lötjönen; valok. J. Ikonen, Värtsilä)

Kunnan kehitys oli nopeaa 1920 ja 1930-luvulla. Tällöin kuntaan rakennettiin asuntoja, palotoimi järjestettiin, terveydenhuoltoa kohennettiin, kunnallis- ja lastenkoti perustettiin, kouluja lisättiin, kuntakirjasto perustettiin. Yhdistys-, järjestö ja seuratoiminta oli vilkasta, mm. työväenyhdistyksellä, nuorisoseuralla ja suojeluskunnalla oli omat talot Värtsilän keskustassa.

	Posti.  (Kuvan om. Museovirasto)
	Kylän raittia v. 1936.  (Kuvan om. Siiri Pakarinen; valok. Värtsilän Valokuvaamo J. Ikonen)
	"Pihkalinnat" olivat tehtaiden työntekijöiden asuntoja.  (Kuvan om. Toimi Järvinen)
	Värtsilän asema v. 1913.

Kunnan keskuksessa sijaitsivat mm. pankki- ja liikelaitokset, posti, apteekki, useat virastot ja kansliat, kansa- ja oppikoulu, linja-autoasema, lentokenttä sekä kunnalliskoti ja tehtaan sairaala. 

Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliikkeen  päämyymälä Värtsilän keskustassa.  (Kuvan om. Vihtori Ahponen; valok. J. Ikonen, Värtsilä)

Talvisota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939. 

Moskovan rauha solmittiin 13.3.1940. Värtsilä määrättiin luovutettavaksi Venäjälle. Alkoi Värtsilän evakuointi joka päättyi 25.3.1940 klo 14.00, johon mennessä Värtsilästä siirrettiin kaikki yksityisten, liikeyritysten ja tehtaan siirtokelpoinen omaisuus.

Siviiliväestö evakuoitiin Virroille, kunnan hallitus oli evakossa Pielavedellä.

Rauha ei kestänyt kauan. Jatkosota alkoi 10.7.1941 ja kesti yli 3 vuotta. Jatkosodan ensimmäisenä päivänä  Suomalaiset valtasivat Värtsilän takaisin jonka Venäläiset olivat tuhonneet täysin. 

		Kirkko ja lähes kaikki rakennukset olivat palaneet.  Tehdaskaan ei säästynyt vahingoilta.
	Sodan tuhoja ryhdyttiin korjaamaan Värtsilässä. Kuvan om. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

19.9.1944 astui voimaan välirauha ja Moskovan rauhan rajat jäivät voimaan. Lopullinen rauha tehtiin vuonna 1947 Pariisissa jossa määrättiin Värtsilä luovutettavaksi Venäjälle viikon sisällä. Alkoi uusi evakuointi. Kunnan hoitokunta toimi tällöin Nurmossa aina vuoteen 1945 saakka jolloin se siirtyi takaisin ns. tynkä-Värtsilään. Sodan seurauksena Värtsilä menetti noin 2/3 alueistaan, jossa asui myös kaksi kolmasosaa kunnan asukkaista. Sodan jälkeen asukkaitakin oli enää pari tuhatta.

Värtsilä menetti talvi- ja jatkosodassa 192 miestä. Kaatuneiden muistona on muistolaatta nykyisen Värtsilän kirkossa.

Uuden-Värtsilän rautasulatto Tohmajärvellä muistutti vielä yli kaksi vuosikymmentä talvisodan menetysten jälkeen olemassaolollaan Vanhan Värtsilän ainutlaatuisen kunniakkaasta maineesta.

Kuntalaisten aktiivisuuden ansiosta Värtsilä säilyi kuitenkin omana kuntanaan ja kunnallishallinto normalisoitui v. 1946.

1951 Tohmajärven kunta luovutti Värtsilälle valtioneuvoston päätöksellä osan Patsolan kylästään, jossa oli runsaat 400 asukasta ja kansakoulu.

Moni muistelee Värtsilän kunniakasta menneisyyttä kaiholla. Suomalaisten toiveet Karjalan palauttamisesta nousevat aina aika-ajoin esille medioissa. Eikä ihme, side menetetyille kotiseuduille on vahva. Myös moni värtsiläläinen kokee vääryytenä sen, että Venäjä saneli valtakunnan rajan omia etujaan ajaen, isomman ja ahneemman oikeudella, vielä vuosia sodan  päättymisen jälkeen vieden näin ollen parhaan ja suurimman osan Värtsilän kunnasta, kuntakeskuksen jossa sijaitsivat mm. Värtsilälle niin tärkeät Wärtsilän tehtaat.